Tämä kirjoitus on omistettu rakkaan J:n perheelle ja läheisille. Olette minulle niin rakkaita.
Ikuisuus tulee todella lähelle
kun joku lähtee aivan liian aikaisin.
Ystäväperheeni 17-vuotias poika
lähti niin monen mielestä aivan liian aikaisin tänä jouluna (tässä linkki Savon Sanomien uutiseen tapahtuneesta).
Nuori, terve, freesi, ystävällinen, sydämellinen, lahjakas,
kohtelias, pidetty, lupaava, rohkea, nöyrä, täynnä elämää oleva, rakastettu J. Miten
ja miksi tämmöistä voi edes tapahtua? Valtava suru. Paljon kysymyksiä. Sydän
murskana. Kyyneleitä. Ikävää. Epäreilua? J:n perheen ja läheisten elämä ei tule
koskaan olemaan sama ilman häntä.
Kuitenkin,
ihmeellisellä tavalla,
inhimillisten ja aitojen, loputtoman epätoivoisten tunteiden keskellä,
toivo.
Sillä ”joka uskoo minuun, se elää,
vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.”
Elämä tässä ajassa on
yksi
henkäys.
Sitten alkaa ikuisuus.
Mitään ei täältä oteta mukaan eikä ”ihmisen elämä ei
riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä olisi ylen määrin”.
Tähän elämään jäävät muistavat sen,
miten he ovat poismennyttä kohdelleet ja kuinka hän kohteli muita.
RAKKAUS pysyy.
"Se on väkevä kuin kuolema.
Sen kiihko on kuin tuonela.
Sen
hehku on kuin tulen hehku, Herran liekki.
Suuret vedet eivät voi rakkautta
sammuttaa, virrat eivät voi sitä tulvaansa hukuttaa."
"Mikä voi erottaa meidät Kristuksen
rakkaudesta?
Ei kuolema.
Eikä elämä.
eivät enkelit eivätkä henkivallat,
ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat,
ei korkeus eikä syvyys
eikä mikään muu luotu
voi erottaa mietä Jumalan rakkaudesta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
meidän Herrassamme."
Niin,
meillä on suru ja ikävä. J:llä ei ole. Sillä hän oli laittanut toivonsa siihen, mikä pysyy. Mistä ei edes kuolema voi häntä erottaa.
Newland: Sinut nään
Luotas löysin rauhani, tiedän missä on mun matkani pää
Tahdon elää sua palvellen, kaikki mun päivät sua ylistän
Kunnes sinut viimein nään
ja valoon jään
Toivoni mä sinuun laittanut oon
Ei mikään voi meitä erottaa
Ja sitten kun sinut nähdä saan
Ei oo mitään parempaa
Oo, ei tuskaa silloin oo
Oo, sinä kyyneleeni kuivaat
Oo, Isä syliis painaudun
Oo, luonas niin hyvä on
Lainaukset löytyvät Raamatusta:
Joh 11: 25-26; Luuk 12:15; Laul 8:6-7; Room 7:35-39
